maanantai 14. toukokuuta 2012

Onko suklaan syöminen syntiä?


Suklaa on suosituimpia makeisia koko maailmassa. Sen suosio on levinnyt jatkuvasti. Kuitenkin viime aikoina on tullut esille paljon epäeettistä materiaalia ja tietoa suklaan valmistuksesta ja alkuperästä. Tämä on saanut osan kuluttajista jopa lopettamaan suklaan syönnin kokonaan. Muitakin vaihtoehtoja toki on, niitä on vain osattava etsiä ja löytää.

EPÄREILUA SUKLAATA - VAI REILUA?

Länsi-Afrikassa viljellään yli 70% maailmalle tulevasta kaakaosta. Norsunluurannikon plantaaseilla työskentelee yli 250 000 lasta ja koko Länsi-Afrikassa vastaava lapsiluku on miljoonan luokkaan. Ghanan ja Norsunluurannikon tilanne lapsityövoiman kannalta on kaikkein huonoin. Samassa tulee kuvioihin ihmiskaupat ja lasten myyminen orjiksi muista maista.

Suomessa toimiva Fazer myöntää ettei tiedä suklaansa alkuperää tarkkaan, ja sen valmistuksessa saatetaan hyvinkin käyttää lapsityövoimaa. Kolmasosa Fazerille tulevasta suklaasta tulee juurikin Länsi-Afrikasta jossa lapsityövoima on pahimmillaan.

Lapsi- ja orjatyövoimaa vähätellään monesti, mutta se on ihan todellinen ongelma. Toisaalta edes sertifioinnit eivät varmista täysin lapsityövoimattomuutta, mutta vähentävät houkutusta käyttää lapsityövoimaa. Syy, miksi sitä käytetään lähtee alunperin köyhyydestä. Jos viljelijöille tarjotaan suklaasta käypä hinta, ei sillä ole välttämättä tarvetta lapsityövoimaa käyttää.

Reilun kaupan suklaat ja kaakaot ovat olleet Suomen markkinoilla jo yli kymmenen vuotta, ja ovat pitäneet edelleen paikkansa marketeissa. Reilun kaupan kaakaoita ja suklaita myydään Suomessa n. 70 000 kiloa vuodessa, suosituimpina konvehdit, suklaapatukat ja matosuklaalevyt. Pääasiallisia toimitusmaita ovat Costa Rica, Ghana, Peru, Bolivia, Kamerun, Nicaragua sekä Dominikaanit. Reilun kaupan suklaita ja kaakaoita myydään myös muualla Euroopassa hyvällä menestyksellä.

Reilun kaupan tuotteissa ei ole käytetty lapsityövoimaa, eikä orjatyövoimaa. Näiden tuotteiden valmistusta seurataan tarkalla prosessilla jatkuvasti, ja pystytään takaamaan kuluttajille tuotteen alkuperä. Reilun kaupan suklaissa myöskin viljelijä ja työntekijä saa taatun osuuden myydystä suklaasta, jotta pientilallisetkin pystyvät tekemään työstään sellaista, että se kannattaa.

Reilun kaupan suklaan ostaminen ei itsessään vaadi minkäänlaista lahjoittamista, vaan valinnan valita eettinen valmistustapa ja tukea tietynlaista toimintaa. Tällaisilla pienillä valinnoilla tavallinenkin kuluttaja pystyy vaikuttamaan maailmanlaajuisesti suuriin asioihin ja epäkohtiin yhteiskunnassa.

Reilun kaupan tuotteilla on oma sertifiointinsa. Reilu kauppa ei ole tehdas, eikä valmistaja. Vain tietyt, Reilun kaupan arvoja ja sääntöjä noudattaen valmistetut tuotteet voivat saada Reilun kaupan sertifioinnin.


KONKREETTISTA HYVÄÄ REILUN KAUPAN SUKLAISSA


  1. Missään Reilun kaupan sertifioiman tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa, eikä orjatyövoimaa.
  2. Kehitysmaissa useilla pienviljelijöillä toiminta saattaa joinakin vuosina olla niin pientä, että se ei kata edes viljelijän omia kuluja. Tässä tapauksessa työn teko ja viljely olisi täysin turhaa. Reilu kauppa takaa kuitenkin jokaisesta tuotteesta tietyn summan – myydään se tai ei. Tämä kattaa huonommat myyntikaudet niin, että viljelijät voivat kuitenkin jatkaa työtään, vaikka eteen sattuisikin huonompi myyntivuosi.
  3. Osa myyntituloista kohdennetaan kehitysmaiden yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten kouluihin, kirjastoihin ja opetukseen. Tällä tavoin pyritään parantamaan maan yleistä asemaa yhteiskunnassa ja kohentamaan sen tasoa.
  4. Reilun kaupan tuotteet ovat ekologisia ja ympäristöystävällisiä. Ne on valmistettu mahdollisimman vähän luontoa kuormittaen.
  5. Reilu kauppa kannattaa tasa-arvoa, sekä pyrkii tarjoamaan myös kehitysmaiden työntekijöille meillä Suomessa normaaleina pidettyjä etuuksia, kuten sairaslomia.
  6. Reilu kauppa tukee myös suuremmilla viljelmillä työskenteleviä henkilöitä takaamalla näille tietyn pohjapalkan, joka nousee työkokemuksen mukaan. Tällä tavoin pyritään nostamaan työmotivaatiota, tulotasoa ja estämään tietynlaisen riiston liian pienillä palkoilla. Joissakin maissa ja paikoissa huonona satokautena saatetaan jättää työntekijät täysin palkatta.

TAVALLINEN VAI REILU KAUPPA?

Kukaan ei voi täysin suorilta käsin sanoa, kannattaako ostaa tavallista vai Reilun kaupan suklaata. Kyse on makuasiasta ja ennen kaikkea valintakysymyksestä. Toisaalta Reilun kaupan suklaatkaan eivät takaa täysin että sen valmistukseen ei ole käytetty lapsityövoimaa, vaikka he osittain näin sanovatkin. Sitä on mahdoton valvoa jatkuvasti, vaikka tarkastuksia toki tehdäänkin.

Vaikka Reilun kaupan suklaa ei täysin takaa lapsityövoimattomuutta, takaa se muita etuuksia työntekijöille ja viljelijöille, jotka edesauttavat lapsityövoimasta luopumista. Tämäkin on alku, ja vaihtoehtona varmasti parempi kuin suoranaisesti lapsityövoimalla teetetty suklaa. Se, että muiden yritysten päättäjät sanovat, etteivät lapsi- tai orjatyövoimaa hyväksy, ei paranna tilannetta yhtään mikäli asialle ei tee muuta kuin sanoo sen ääneen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti